torstai 16. helmikuuta 2017

Diabetes, esidiabetes ja Kehoäly


Esidiabetes on Suomessa hyvin yleinen tila, joka liittyy nimenomaan tyypin 2 diabetekseen. Kerron kohta esidiabetekseen liittyvän asiakastapauksen yli kymmenen vuoden takaa, joka kertoo diabetekseen osuvasta problematiikasta koko omassa karuudessaan (case ”Birgitta”). Kehoälyn säännöllisellä harjoittelulla voi vaikuttaa oleellisesti myös diabeteksen ennaltaehkäisyyn, etenkin jos taustalla on perinnöllistä riskiä sairastua siihen. Kehoälyssä käytetäänkin käsitettä perinnöllinen terveys.

Esidiabetes on siis Suomessa hyvin yleinen tila, joka liittyy nimenomaan tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 diabetesta sairastaa Suomessa arviolta satojatuhansia ihmisiä ja se on huomattavasti tyypin 1 diabetesta yleisempi. Sen puhkeamisessa kestää yleensä myös hyvin paljon pidempään ja juuri tätä aikaa kutsutaan esidiabetekseksi.

Ihmisellä voi olla pitkään normaali sokeriaineenvaihdunta, jolloin kaikki toimii hyvin. Voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä, joiden aikana diabetesriski kasvaa. Kohollaan olevat verensokeriarvot voidaan todeta jo vuosia ennen, kuin diabeteksen diagnostiset kriteerit täyttyvät. Esidiabetes ei tarkoita automaattisesti sitä, että sen saatuaan saa myös diabeteksen. Päinvastoin, oikeilla keinoilla voi jopa ehkäistä diabeteksen puhkeamisen kokonaan.

Säännöllinen Kehoälyn harjoittelu vaikuttaa siihen, että elimistö käsittelee sokeria fiksummin, jolloin verensokeriarvot laskevat ja diabetesriski poistuu. Keho siis ymmärtää käyttää sokeria siihen, mihin sokeria tarvitaan, eli solujen energian tuotantoon. Kehoälyn harjoittelu yhdistettynä perinnöllisen terveyden protokollaan, sekä sopiva muu liikunta (esim. HIIT-harjoittelu) on siihen ”parasta lääkettä”. Mitä useamman näistä keinoista pystyy toteuttamaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voi kokonaan ennaltaehkäistä tai vähintäänkin siirtää diabeteksen puhkeamista vuosilla eteenpäin.

Kehoälyn säännöllinen harjoittelu suojaa myös joiltakin muilta sairauksilta (täältä lisää terveysvaikutuksista). British Medical Journalissa julkaistiin taannoin tutkimustulokset, jotka perustuvat 53 tutkimuksen meta-analyysiin ja niiden perusteella esidiabetesta potevat ovat tavallista alttiimpia sairastumaan sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Yhden arvion mukaan suomalaismiehistä 16 % ja naisista 11 % sairastaa aikuistyypin diabetesta, mutta suurin piirtein yhtä monella on esidiabetes. Ilman säännöllistä Kehoälyn harjoittelua ja muita elämäntapamuutoksia, esidiabetes etenee usein varsinaiseksi diabetekseksi.


Case ”Birgitta”

Pitkälti toistakymmentä vuotta sitten minulla oli vastaanotto Lauttasaaressa, jonne asiakkaaksi ilmestyi Birgitta (nimi muutettu). Hän oli juuri eläkkeelle jäänyt nainen, jolla oli esidiabetes. Lääkäri oli sanonut hänelle, että jos tilanne ei korjaannu kuukaudessa, pitää Birgitan aloittaa diabeteksen lääkehoito. Birgitta siis halusi saada veriarvot kohdilleen. Autoin häntä ja jo muutaman asiakastapaamisen jälkeen hänen verensokeriarvot olivatkin taas kunnossa. Tein myös Birgitan kanssa ”herrasmiessopimuksen”, ettei hän enää joisi kahvia ja söisi pullaa. Muutoin hänen ravintotottumukset olivat melko kohdillaan. Sama asiakkuusepisodi tapahtui taas noin puolen vuoden kuluttua edellisestä toipumisesta, sillä Birgitta oli repsahtanut; hän ei ollut tehnyt Kehoälyn harjoituksia ja oli ratkennut kahvin ja pullan ”herkutteluun”.

Lopulta Birgitan epäterveelliset himot veivät voiton. Kaikkiaan kolme kertaa autoin hänet takaisin terveiden kirjoihin, aina samoin metodein, eli pääasiallisesti hän teki lempeää aktiivista Kehoälyn harjoittelua ja hyväksyi pullakahvien poisjätön. Ne pelkästään riittivät pitämään hänet hyvässä kunnossa ja niin kauan kuin hän sillä tavalla toimi, olivat sokeriarvot ok. Mutta Birgitan kokema sosiokulttuurinen paine ja pullakahvien himo tekivät negatiivisen tehtävänsä. Kun Birgitta saapui neljännen kerran asiakkaakseni, taas noin puolen vuoden kuluttua edellisestä asiakkuuspätkästä, päätin nostaa ”kissan pöydälle” ja avata tilanteen rehellisesti. Birgitta lupasi nyt tosissaan miettiä asioitaan. Seuraavassa asiakastapaamisessa, noin kaksi ja puoli vuotta ensikäynnin jälkeen, Birgitta sitten totesi, ettei tule enää. Hän kertoi, että oli päättänyt, että hän haluaa juoda pullakahveja, joten hän on päättänyt aloittaa pullakahvittelun ja länsimaisen lääketieteen diabeteksen lääkehoidon.

Kuten huomaatte, tarinan opetus on kirkas ja selvä. Kaikkia ei voi auttaa (täällä esim. 10 syytä). Jos henkilö ei itse halua pysyä terveenä, voi ainakin hänen elämää ja taudin aiheuttamaa rapistumista hidastaa myös länsimaisin lääketieteellisin keinoin, jos kehoeettinen toiminta ei kiinnosta. Onneksi diabetekseen on nykyisin hyviä hoitoja. Ja jos henkilö haluaa esidiabeteksen tilasta takaisin terveen kirjoihin, niin silloin voi aloittaa säännöllisen Kehoälyn harjoittelun ja tarkistaa kehoeettisesti elämäntapansa. Alla asiaan monin tavoin liittyvä video elämän mielekkyydestä ja Kehoälystä.

Lisää Kehoälyn harjoittelusta voit lukea kirjasta Kehoälyn salaisuudet. Kirjan voi tilata täältä